Hirsalassa luonto ei ole vain kaunis maisema golfkentän ympärillä. Se on ollut yksi toimintamme tärkeimmistä arvoista kentän perustamisesta lähtien ja osa sitä, miten kenttää hoidetaan ja kehitetään.
Kentällämme jätetään lahopuita lajien käyttöön, annetaan niittyjen kukkia, kehitetään kosteikkoja, säilytetään luonnontilaisia alueita ja etsitään jatkuvasti uusia tapoja sovittaa yhteen huippukuntoinen golfkenttä ja luonnon monimuotoisuus. Viime Suomen luonnon päivänä kerroimme laajasti näistä teoista ja voit käydä lukemassa artikkelin täältä.
Tänä vuonna halusimme mennä vielä pidemmälle ja selvittää, mitä kaikkea ympärillämme todella elää.
Kevään 2026 aikana Hirsala Golfissa toteutettiin NaturAI:n kanssa ekoakustinen lajistoselvitys, jonka tavoitteena oli syventää ymmärrystä kenttäalueen luonnon monimuotoisuudesta ja päivittää vuonna 2018 tehtyä luontoselvitystä.
Perinteisen lajikartoituksen sijaan tällä kertaa luonto sai puhua puolestaan.
Kentän eri puolille sijoitettiin automaattisia äänitallentimia, jotka tallensivat eläinten ääniä ilman ihmisen läsnäolon aiheuttamaa häiriötä. Kerätty aineisto analysoitiin NaturAI:n pohjoismaisten lajien tunnistamiseen kehitetyllä tekoälymallilla, minkä jälkeen havaintoja tarkistettiin asiantuntijatyönä.
Menetelmä mahdollistaa myös sellaisten yöaktiivisten ja piilottelevien lajien havaitsemisen, jotka voivat perinteisissä kartoituksissa jäädä kokonaan huomaamatta.
56 lintulajia ja kaksi sammakkoa
Tulokset kertovat Hirsalan ympäristön monipuolisuudesta.
Kahden nauhoitusjakson aikana kentän alueelta tunnistettiin yhteensä 56 lintulajia. Lisäksi kentän lampien ympäristöstä havaittiin ruskosammakko ja viitasammakko. Yhteensä siis ainakin 58 syytä pitää Hirsalan luonnosta erityisen hyvää huolta.
Karttaliite tallentimien sijainneista
Lintujen joukossa oli niin vesi- ja kosteikkolajeja kuin metsissä, puistoissa ja avoimissa ympäristöissä viihtyviä lajeja. Hirsalassa ääneen pääsivät esimerkiksi laulujoutsen, lehtopöllö, hiirihaukka, kurki, palokärki, kehrääjä, luhtakana, metsäviklo ja pikkulepinkäinen.
Erityisen merkittävää on, että selvityksessä havaittiin kuusi Suomen punaiselle listalle luokiteltua lintulajia. Viherpeippo on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi, haapana, haarapääsky ja naurulokki vaarantuneiksi sekä pensaskerttu ja västäräkki silmälläpidettäviksi.
Lisäksi alueelta havaittiin useita EU:n lintudirektiivin suojelemia lajeja.
Kuvaaja: Teemu Heinonen, lähde: https://suomenluonto.fi/lajit/viitasammakko/
Yksi selvityksen mielenkiintoisimmista havainnoista löytyi Hirsalan vesistöjen ääreltä.
Viitasammakkoa havaittiin jokaisen kolmen tutkitun lammen luona.
Viitasammakko on EU:n luontodirektiivin nojalla tiukasti suojeltu laji, jonka lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentäminen tai hävittäminen on kielletty. Laji on myös erittäin paikkauskollinen ja palaa vuosittain samoille kutupaikoille.
Hirsalan mosaiikkimainen ympäristö, jossa nurmialueet, metsänreunat, kosteikot ja suojaisat vesialueet vuorottelevat, tarjoaa selvityksen mukaan hyviä elinympäristöjä sekä viitasammakolle että ruskosammakolle.
Mitä havainnot kertovat Hirsalan luonnosta?
Yksittäiset lajilöydökset kertovat paljon myös niitä ympäröivästä luonnosta. Esimerkiksi Hirsalassa havaittu luhtakana viihtyy rehevissä ja suojaisissa ruovikoissa, kun taas lehtopöllön esiintyminen kertoo varttuneesta puustosta, sopivista metsäalueista ja riittävästä saaliseläinkannasta. Myös petolintujen, kuten hiirihaukan, esiintyminen viittaa monipuoliseen ravintoverkkoon.
Hirsalan vahvuus onkin erilaisten elinympäristöjen muodostama kokonaisuus. Avoimet pelialueet, metsät, reunavyöhykkeet, lammet ja kosteikot muodostavat mosaiikkimaisen maiseman, joka tarjoaa elinympäristöjä hyvin erilaisille lajeille.
Lajistoa kartoitettiin Hirsalassa myös vuonna 2018, jolloin havaittiin 51 lintulajia. Tämän vuoden 56 lintulajin tulosta ei voida suoraan verrata aiempaan erilaisten tutkimusmenetelmien vuoksi, mutta uusi ekoakustinen selvitys antaa meille tärkeän lähtötason tulevaisuutta varten. Kun seuranta toistetaan tulevina vuosina, pystymme paremmin tarkastelemaan Hirsalan lajiston ja luonnon monimuotoisuuden kehitystä.
Ennen kaikkea selvityksen tarkoituksena on viedä tieto käytäntöön. Tulosten perusteella luonnon monimuotoisuutta voidaan tukea esimerkiksi säilyttämällä lampien rantakasvillisuutta, ylläpitämällä niittyalueita, lisäämällä linnunpönttöjä ja huomioimalla lajien elinrytmi kentänhoidossa. Esimerkiksi robottileikkureiden käyttöä voidaan ajoittaa päiväsaikaan hämäräaktiivisten sammakkoeläinten suojelemiseksi.
Tämä jatkaa Hirsalassa jo pitkään tehtyä työtä, jossa lahopuut, niityt, kosteikot, suojelualueet ja muut biodiversiteettitoimet muodostavat yhden kokonaisuuden.
| Lue koko lajistoselvitys täältä! |
”Hirsala Golf on ollut aktiivinen kestävän kehityksen parissa monien vuosien ajan, ja jatkuva edistyminen on selvästi nähtävissä. Hirsala on nyt erittäin hyvällä tasolla toimiakseen mallina Suomen golfseuroille.
Hirsala löytää jatkuvasti uusia parannettavia toimintoja ja hankkeita, mikä on osoitus sen erinomaisesta henkilökunnasta ja inspiroivasta filosofiasta”
- GEO akkreditoija Sanni Sjöblom
58 uutta syytä juhlia Suomen luontoa
Suomen luonnon päivä on meille hyvä hetki pysähtyä katsomaan ympärillemme, tai tänä vuonna ennen kaikkea kuuntelemaan. Hirsalan 18 reikää ovat meidän pelaajiemme pelikenttä, mutta samalla alue on koti ja elinympäristö valtavalle määrälle muita lajeja. Osa niistä näkyy kierroksen aikana, osa piilottelee ruovikossa ja osa herää ääneen vasta meidän lähdettyämme kotiin!
Tänä Suomen luonnon päivänä meillä on ainakin 58 uutta syytä pitää siitä huolta.
Hyvää Suomen luonnon päivää Hirsalasta!
