Viheriöidemme kymmenes kevättalvi näyttää olevan erilainen. Ensimmäisen kerran elinaikanaan ne ovat saaneet kunnon jääkerroksen ylleen.

Talveen varautumistyöt onnistuivat hienosti ja nurmikot menivät talvilevolle hyvässä kunnossa. Tammikuussa alkoivat edestakaisin sahaavat säätilat, vuorotellen pakkasta ja lauhaa, muodostaa sohjoa nurmen pintaan. Poistimme aluksi sohjoa auraamalla viheriöiden pinnalta, mutta sitäkään ei voitu tehdä loputtomiin.

Viheriöheinä ei kestä ikuisesti teräsjään alla oloa, vaan kuolee lopulta omiin kaasuihinsa, ns. jääpoltteeseen. Meidän rönsyröllimme ei onneksi ole herkimpiä jääpoltteelle, vaan se kestää todennäköisesti parikin kuukautta jään alla oloa. Olemme poistaneet viheriöiltä lumen ja koetamme aluksi saada jääkerroksen ohenemaan auringon ja lauhojen ilmojen avulla. Lisäksi levitämme tummaa rakeista ”lannoitetta” jään päälle. Jos nämä keinot eivät säiden takia onnistu, voimme joutua rikkomaan jään mekaanisesti.

Talven aikana on tehty 6/7 väylien välisen kosteikkoalueen parannustyötä. Aluetta on nostettu täytemaalla, avo-ojat putkitettu ja maasto muotoiltu kumpuilevaksi niin, että pallot löytyisivät helposti ja olisivat myös pelattavissa. Koetamme saada paikan pelikuntoon viimeistään kesäkuussa.

kenttämestarit